Tuomas-messuun kuuluu perinteisen messun pääosat: synnintunnustus, Raamatun sana ja saarna sekä ehtoollisen vietto. Rukoukselle varataan Tuomas-messussa 10 – 15 minuuttia kestävä jakso, jolloin on aikaa hyvin monenlaiselle yksityiselle rukoukselle. Tuomas-messun kulku ei ole aina samanlainen. Jokainen messu muotoutuu aiheensa ja tekijöittensä mukaan.
Tuomas-messussa lauletaan pääasiassa uudempia hengellisiä lauluja Tuomaslauluja- ja Messulauluja-kirjoista. Esilaulajana toimii kuoro ja säestyksestä huolehtii orkesteri, useimmiten oma Tuomas-kuoro ja -orkesteri.
Jokaiseen messuun tehdään käsiohjelma, josta halukkaat voivat seurata messun kulkua. Tuomas-messussa ei kuitenkaan tarvitse pelätä käyttäytyvänsä jollakin tavalla väärin. Tärkeintä on, että voi vapaasti antautua viettämään yhteistä ehtoollisjuhlaa.
Tuomasmessun kulku
ASETUMME JUMALAN ETEEN |
||
Juontajan alkusanat |
||
|
Alkujuonnon pitää useimmiten henkilö, joka on vastannut messun valmisteluprosessista. |
|
Ristikulkue ja laulu |
||
|
Monikymmenpäiseen alkukulkueeseen osallistuvat messussa palvelevat papit ja maallikot, jotka vain tehtävänsä puolesta voivat siihen osallistua. | |
Liturgin alkutervehdys |
||
![]() |
||
SYNNINTUNNUSTUS |
||
Johdatus synnintunnustukseen |
||
Synnintunnustus |
||
|
Synnintunnustuksessa viivytään ja siihen osallistuu useita alttarikaiteelle polvistuneita. Tavallisesti kaksi maallikkoa on mukana omalla synnintunnustuksellaan. Välissä on usein katumusta tukevaa soitinmusiikkia tai laulua. | |
Katumushiljaisuus |
||
|
Pitkän hiljaisuuden aikana on aikaa kunkin omalle itsetutkistelulle. |
|
Synninpäästö |
||
Ylistyslaulu |
||
![]() |
||
AIKAA RUKOUKSELLE |
||
Johdatus rukoukseen |
||
|
Tämän rukousjuonnon pitää ns. esirukousjohtaja, joka on kerännyt rukousalttareiden rakentajat. |
|
Rukousjakso |
||
|
Runsaan kymmenen minuutin ajan on mahdollisuus hyvin monenlaiseen yksityiseen rukoukseen kunkin oman tarpeen mukaan: – Voi vaeltaa rukousalttareilla ja virittyä niiden innoittamana rukoukseen. – Voi kirjoittaa oman rukouspyynnön paperille. – Voi mennä rukoilemaan valkopukuisen kanssa pääalttarille tai rippiäidin tai -isän luokse pääeteisestä. Voi omalla paikallaan keskittyä laulamaan yhteisiä rukouslauluja. | |
Yhteinen esirukous |
||
|
Tässä seurakuntalaisten toteuttamassa rukouksessa rukoillaan osa messussa kirjoitetuista rukouspyynnöistä. Kaikki loput pyynnöt rukoillaan eri rukouspiireissä. | |
![]() |
||
SANAN AIKA |
||
Saarnalaulu |
||
Raamatun lukukappaleet |
||
|
Lukija: |
Tämä on Jumalan Sana. |
|
Srk: |
Kiitos Jumalalle! |
Päivän evankeliumi ja Halleluja |
||
|
Lukija: |
Tämä on pyhä evankeliumi. |
|
Srk: |
Kiitos sinulle, Kristus! |
Saarna |
||
Uskontunnustus |
||
Ilmoitus kolehdista |
||
Kolehtilaulu |
||
Kiitosrukous kolehdista |
||
![]() |
||
EHTOOLLISEN VIETTO |
||
Vuorolaulu |
||
|
Ehtoolliseen liittyvät sävelmät jonkin verran vaihtelevat. Useimmiten ne löytyvät laulukirjan takaa. |
|
Valmistava rukous |
||
PYHÄ-hymni |
||
Pyhän Hengen rukous |
||
Ehtoollisen asetussanat |
||
Muistelurukous |
||
Isä meidän |
||
Rauhantervehdys ja -toivotus |
||
|
Liturgin toivotettua seurakunnalle Herran rauhaa myös väki kirkon penkeissä voi toivottaa rauhaa toinen toisilleen. |
|
Jumalan Karitsa |
||
Ehtoollisen vietto |
||
|
Ehtoollista jakaa viisi jakajaparia; yksi kirkon edessä, kaksi takana ja kaksi poikkikäytävällä, missä orkesterin puolella käytetään alkoholitonta viiniä. Pyydettäessä saa siinä myös gluteenitonta leipää. Ehtoollinen nautitaan seisten, mutta sen päätteeksi voi mennä polvistumaan alttarille. | |
Kiitosrukous ehtoollisesta |
||
![]() |
||
LÄHDEMME MAAILMAAN |
||
Herran siunaus |
||
Lähettäminen |
||
Loppulaulu ja kulkue |
Joka päivä, joka hetki käydä saamme voimassa Jumalan.
Joka päivä, joka hetki laulu soi pyhiinvaeltajan.