Messuterveisiä
.png)
8.6.2025 Helluntain Tuomasmessu ”Tuhansin kielin”
”Tuhansin kielin, oi jos voisin, mä Jumalaani ylistää…” Tämä laulu raikaa Aleksanterin kirkossa helluntaina 8.6 klo 17.00, kun vietämme Tuomasmessua laulun inspiroimalla teemalla. Luomakunnan herättyä taas uuteen kevääseen, monen mielen täyttää kiitollisuus luonnon ihmeistä, joita saamme joka päivä todistaa. Toisaalta lisääntynyt valo voi myös ahdistaa ja tehdä näkyväksi asioita, joiden toivoisimme elämässämme olevan toisin. Tähän messuun saamme tulla juuri sellaisina kuin olemme, iloinemme ja kipuinemme, ja kaikki ovat tervetulleita. Käytimme mitä kieltä tahansa, Jumalamme kyllä kuulee meitä ja ymmärtää rukouksemme, myös sen hiljaisen, sydämessä asuvan.
Toisen pääsiäispäivän tuomasmessu kutsuu pohtimaan kristinuskon yhtä keskeisintä aihetta. Emmauksen tietä kulkiessa voimme paremmin ymmärtää edeltäneiden päivien tapahtumat. Vai voimmeko? Mitä mielikuvia sinulla herää tyhjästä haudasta tai murretusta leivästä? Tuttu tarina vai tyhjän haudan herättämä suuri ihmetys? Opetuslasten silmät avautuivat vasta illalla yhteisen leivän äärellä, kun he tunnistivat Jeesuksen ja pyysivät häntä jäämään luokseen.
16.2.2025 Armollinen hiljaisuus
Käsi hakeutuu vaistomaisesti takintaskua kohti. Lohdullinen sinivalo kiertyy kaipaavan kehon ympärille, lasittaa silmät ja kuljettaa hetkestä pois. Taas kerran. Uutiskuvat, meemit, muistutukset, osallisuuden ja osattomuuden kokemukset vyöryvät päälle ja pommittavat aivoja jatkuvalla ärsyketulvalla. Näytön sammuessa olo tuntuu entistä uupuneemmalta. Mistä saisi levon? Tule messuun. Liity yhteiseen hetkeen ja luota pyhän läsnäoloon hiljaisuudessa. Jumala hengittää meissä, se riittää. Me tahdomme asettua kuulolle koko olemuksellamme. Armollinen hiljaisuus antaa sinulle mahdollisuuden vain olla, Kaikkivaltias Jumala vierelläsi, ilman minkäänlaisia vaatimuksia. Siinä saat levätä.
19.1.2025 Raikas lähde
Tuomasmessu 19.1. ”Raikas lähde” osuu ekumeeniselle rukousviikolle, eli kristittyjen ykseyden rukousviikolle. Se alkaa 18.1.2025 ekumeenisella rukouspäivällä tasavallan presidentin rukouspäiväjulistuksen mukaisesti: https://ekumenia.fi/rukouspaivajulistus-2025-rakasta-herraa-jumalaasi-ja-lahimmaistasi-niin-kuin-itseasi/ . Lauantaista 18.1. alkaen on kahdeksalle päivälle valmistettu Raamatun tutkimiseen ja yhteiseen rukoukseen tekstit https://ekumenia.fi/aineistot/kristittyjen-ykseyden-rukousviikko-2025/
31.12.2024 Onko aikaa?
Uudenvuodenaaton messussa kysymme yhdessä Onko aikaa? Tämän kysymyksen suhteen olemme oman elämämme parhaita asiantuntijoita. Toivottavasti saamme itse kukin myös tarvitsemaamme tukea siihen, että löydämme hyvän tasapainon aikamme käyttöön.
17.11.2024 Äitini laulut
Äiti, jonka lauluääni ei joidenkin mielestä ollut kovin hyvä, alkoi laulaa lapselleen heti kun tiesi odottavansa. Hän jatkoi laulamista kun pieni oli syntynyt, ja vuosia siitä eteenpäin. "Ennen kuin maailmaan luoksesi saavuin, laulelit minulle hiljaa. Kertoen valosta rakkauden jonka Jumala antanut on..."
.png)
Kuinka vaikeaa onkaan sanoa "anteeksi" tai "olen pahoillani" ja todella tarkoittaa sitä. Anteeksipyytäessä joutuu myöntämään tehneensä väärin, olleensa väärässä. "Anteeksi" on yksi ensimmäisistä sanoista, joita opetamme lapsille vuorovaikutuksen alkeissa. Silti anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen ovat elämämme vaikeimpia asioita. Ne ovat myös tärkeimpiä: koko elämämme perustuu anteeksiantoon, jonka me itse olemme saaneet Jumalalta Kristuksen ristinkuolemalla.
.JPG)
29.9.2024 Suothan toivon enkelin
Mikkelinpäivä on lasten ja enkeleiden päivä, näin myös 29.9. vietettävässä Tuomasmessussa. Messun raamatuntekstit ovat kirkkovuoden mukaisesti kertomus siitä, kuinka enkeli vapauttaa Pietarin vankilasta (Ap. t. 12:5–11) ja Jeesuksen opetus lapsenkaltaisuudesta (Matt. 18:1–10): ”Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.” Lapset ja enkelit yhdistyvät Jeesuksen opetuksen loppuhuipennuksessa: ”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanin teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.”
3.12.2023 Kallein aarre
Tervetuloa Adventtimessuun 3.12 klo 17 Aleksanterin kirkkoon! Messu on lähellä itsenäisyyspäivää joten itsenäisyys näkyy ja kuuluu adventin ohella itse messussa esimerkiksi lauluvalikoimassa. Ja tietysti päästään laulamaan perinteistä Hoosiannaa!
19.11.2023 Valvokaa! Herätkää!
Marraskuussa seurakunta on päättämässä kirkkovuotta. Silloin katseet suunnataan maailmanhistorian loppunäytökseen, Jeesuksen paluuseen. Kristityt odottavat sen tapahtuvan milloin tahansa. Monesti ajan merkkejä on tutkittu ja kyselty: ”Meidän aikanammeko tämä kaikki tapahtuu?” Oma sukupolvemme ei tee asiassa poikkeusta. Levottomuudet, sodat, luonnonkatastrofit, onnettomuudet, talouskriisi ovat monelle niitä asioita, joita nähdään merkkeinä tuon ajan koittamisesta. Jeesus on sanonut tulevansa takaisin, mutta hän ei ole kertonut tarkkaa ajankohtaa. Jeesuksen paluu tapahtuu äkkiarvaamatta, mutta hän ei tule kuitenkaan salaa. Hän tulee luomakunnan valtiaana ja kuninkaana. Silloin koko maailmankaikkeus annetaan hänen valtaansa.
29.10.2023 Kestävä perusta
Juuret levittäytyvät maan alla verkostoksi. Suotuisassa elinympäristössä ja olosuhteissa kasvi pääsee kasvamaan, viheriöimään ja kukoistamaan. Päivän Raamatun tekstissä kerrotaan, että Jumala on kaupunkinsa keskellä. Jumala on armossaan laskenut Suomen maalle lujan perustuksen. Se kantaa yksilöä, kaupunkia ja tätä kansaa tänäänkin. Perustus on sinetöity Jumalan Pojan, Jeesuksen, sovitustyössä. Kuihtuneen näköinen tai itsensä sellaiseksi tunteva voi aina saada uuden alun, koska perustus on järkkymätön. Varsinkin, "kun on ryysyjen sisällä risti".
11.6.2023 Katso luontoa ja huomaa
Tuomasmessussa vietetään kesäistä luomakunnan sunnuntaita. Mitä tarkoittaa, että koko luomakunta ylistää Jumalaa ja huokaa Hänen puoleensa? Pyhyys on läsnä kaikessa luodussa, ihmisissä, eläimissä ja kasveissa. Jussi ei ole vielä vastannut, kun olen pyytänyt häneltä lupaa käyttää tuota kuvaa jossa hän makoilee riippukeinussa. Luontoaiheisessa Tuomasmessussa lähestymme aihetta laulujen, rukousalttareiden, taiteen ja kehollisten rukousten avulla. Laulamme myös suvivirren. Messussa saarnaa hengellisen ohjauksen pastori, Jussi Holopainen ja liturgina toimii tuomaspappi Meri Ala-Kokko. Musiikista vastaa Tuomasbändi ja -kuoro. Messun ovat koonneet Kaija Jääskeläinen ja Meri Ala-Kokko yhdessä tuomaiden kanssa.
23.4.2023 Paimen parahin
Tuomasmessun saarnaaja Katriina Hallikainen avaa ajatuksiaan Tuomasmessun evankeliumitekstistä: "Rakastatko sinä minua, kysyi Jeesus Pietarilta. Pietarilta, jonka heikkous oli käynyt ilmeiseksi. Pietari oli suurten sanojen pieni mies. Pettäjä. Mutta Jeesus ei pettänyt. Hän kohtasi kieltäjänsä. Antoi uuden mahdollisuuden. Kovin monenlaiset paimenet tätä ihmiskuntaa vievät. Mikä minnekin. Kenen perään lähdet? Ketä seuraat? Entä missä ne lampaat, jotka ovat sinulle uskottuja. Millainen paimet itse olet omillesi? Armollinen vai ankara? Suora vai selittelijä? Parhaan Paimenemme seurassa on hyvä oppia tuntemaan itsensä perin pohjin, mutta oppia tuntemaan myös Paimenemme loputon rakkaus. Tervetuloa vihreille niityille levähtämään! "
22.1.2022 Tammikuisen Tuomasmessun teema on Yhdessä!
”Ihmisillä on yhteyden nälkä, nähdyksi ja kuulluksi tulemisen nälkä, Jumalan rakkauden nälkä, kaipuu Jumalan puoleen”, kertoo sairaalapastori Elina Kaunisto, joka tulee saarnaajaksi messuun. Elina Kaunistoa puhuttelee messun saarnan pohjana oleva epistolateksti, jossa kehotetaan pukeutumaan sydämelliseen armahtavaisuuteen (Kol.3:12 – 17). Työssään Pitkäniemen sairaalassa hän näkee ja kohtaa sekä sairauden että terveydenhuoltotyön uuvuttamia ihmisiä, jotka kaipaavat toivoa toivottomuuteensa. Tuomasmessussa voimme kokea yhteyttä ja yhdessä tekemistä, joka kantaa messun jälkeen arjessakin. Siksi kutsumme messuun erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoväkeä ja myös sairauksien kanssa kamppailevia ihmisiä ja heidän läheisiään. Esirukousalttareilla voi jättää rukouspyyntöjä ja yhtyä rukousalttareiden teemaa avaaviin aiheisiin.
12.6.2022 Olkoon toivo kanssanne!
Tuomasmessussa keskeisenä ajatuksena on toivo - tuo väkevä voima, jota ilman ei ehkä olisi tätä päivää, ei huomista, eikä tulevaisuutta. "Minulla on omat suunnitelmat teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11). Evankeliumitekstin (Luuk. 13:6–9) puutarhurikin pyytää yhtä vuotta: hän luottaa, uskoo ja toivoo ihmettä tapahtuvaksi.
15.5.2022 Kuka on maailman paras puolustaja?
Kuka on maailman paras puolustaja? Jääkiekon MM-kisojen alkaessa tästä käydään kovaa keskustelua ja nimiehdotuksia riittää. Mutta kuka puolustaisi meitä tavallisia kansalaisia elämän eri pelitilanteissa? Pääsiäisen tapahtumissa meille aukesi mahdollisuus omaan puolustajaan. Jeesus nousi haudastaan ja ylös taivaaseen, mutta ei jättänyt meitä tänne maailmaan yksin.
18.4.2022 Tällä tiellä et ole yksin
Pääsiäisen tapahtumat saattavat mielen hämmennykseen, epäuskoon ja ihmettelyyn. Mitä ristillä oikein tapahtui? Mitä ylösnousemuskertomus minussa nyt tänään herättää?
27.3.2022 ¡Alegría y Libertad! Ilo ja vapaus! Tuomasmessu lattarimaustein
Marianpäivänä 27.3.2022 paastonaika katkeaa hetkeksi, kun vietetään Tuomasmessua lattarimaustein. Messussa näkyy latinalaisamerikkalainen väri ja musiikissa kuuluvat iloiset lattarihenkiset sovitukset.
31.12.2021 Olkoon toivo kanssanne!
Uudenvuodenaaton Tuomasmessussa keskeisenä ajatuksena on toivo - tuo väkevä voima, jota ilman ei ehkä olisi tätä päivää, ei huomista, ei ensi vuotta. "Minulla on omat suunnitelmat teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. 29:11). Evankeliumitekstin (Luuk. 13:6–9) puutarhurikin pyytää yhtä vuotta: hän luottaa, uskoo ja toivoo ihmettä tapahtuvaksi.
19.9.2021 Täydellinen vai täysi Elämä?
Täydellinen vai täysi Elämä? ”Herra, meidän Jumalamme, meitä ovat vallinneet toiset herrat, et sinä.” (Jes. 26:13a) Mikä omaa elämääni vallitsee? Paine saada, olla tai näkyä enemmän – kenties viihtyä paremmin? Vai pikemmin paine vähentää ja kohtuullistaa, halu hiljentää, pysähtyä ja ymmärtää? Lopulta vallitsee häpeä siitä, etten onnistu – tai ehkä onnistun, mutten onnellistu.